Tutkimusorganisaatiot
Helsingin yliopisto on keskittänyt lääketieteellisen tiedekunnan toiminnan Meilahden ja Ruskeasuon kampusalueelle. Biomedicum Helsinki on olennainen osa tätä kampusta, jolle on luotu puitteet huipputason lääketieteelliselle tutkimukselle ja opetukselle. Meilahden lääketieteellisellä kampuksella on myös erinomaiset mahdollisuudet tiiviille yhteistyölle sekä yliopistosairaalan että alueella toimivien sektoritutkimuslaitosten kanssa, ja tätä kautta voidaan edistää tutkimustulosten nopeaa hyödyntämistä potilashoidossa ja ongelmalähtöisessä opetuksessa.
Lääketieteellinen tiedekunta on toiminnassaan tutkimuspainotteinen, ja Meilahden kampuksella työskentelee useita kansallisia, pohjoismaisia ja eurooppalaisia tutkimuksen huippuyksiköitä, ja monet tiedekunnan tutkimusryhmistä ovat mukana Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimushankkeissa. Korkeatasoinen tutkimuksen infrastruktuuri ja tiivis vuorovaikutus kampuksen muiden toimijoiden kanssa tarjoavat tiedekunnan tutkijoille erinomaisen toimintaympäristön.
Osa tiedekunnan medicumin ja clinicumin tutkijoista toimii Biomedicum Helsingissä. Medicumin tutkimus on suuntautunut moniin solun toiminnan perustapahtumiin ja niiden poikkeavuuksiin, hormonien toimintaan, lääkeaineiden vaikutusmekanismeihin, aivojen toimintaan ja elimistön kehitystapahtumiin. Laitoksen ryhmät myös ylläpitävät eräitä Biomedicum Helsingin yhteisiä tutkimuspalveluja.
Clinicumin tutkijat ovat paneutuneet esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien mekanismeihin, lääkeaineiden yhteisvaikutuksiin, hermoston sairauksiin, syövän biologisiin merkkiaineisiin, aineenvaihduntasairauksiin ja niiden syntymekanismeihin sekä sidekudossairauksiin.
Suu-ja leukasairauksien osaston laboratoriotilat ovat Biomedicum Helsinki -rakennuksessa, ja siellä tehtävä tutkimustyö tähtää kliinisen tutkimuksen edistämiseen molekyylibiologisin ja bioteknologisin menetelmin.
Tiedekunnan alaiset viisi tutkimusohjelmaa edistävät erityisesti perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden välistä yhteistyötä. Ohjlmat valitaan arvioinnin perusteella 4-6 vuodeksi. Biomedicum Helsingin kansainvälinen tieteellinen neuvosto arvioi ohjelmat määrävälein.
Ohjelmat ovat osoittautuneet erinomaisen menestyksekkäiksi, ja niissä tehty tutkimustyö on edustanut suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen ehdotonta huippua usealla osa-alueella.
Nykyiset tutkimusohjelmat ovat diabetes ja lihavuus -ohjelma, genomibiologia, immunobiologia, molekyylineurologia ja translationaalinen syöpäbiologia.
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM on kansainvälinen tutkimuskeskus, joka aloitti tutkimustoimintansa vuonna 2008. FIMM toimii kiinteässä yhteistyössä Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) sekä Norjan ja Ruotsin molekyylilääketieteen keskusten kanssa (Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine). Kansallisella tasolla FIMM on Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja VTT:n yhteinen yksikkö.
FIMM tuottaa uutta tietoa sairauksien syntymekanismeista. FIMM kokoaa Suomessa tehtävää molekyylilääketieteen tutkimusta ja infrastruktuuria merkittäväksi, kansainvälisesti näkyväksi yksiköksi. FIMM:n tavoitteena on myös edistää alan innovaatioita ja tutkimustulosten soveltamista sairauksien tunnistamisessa, hoitamisessa ja ehkäisyssä sekä henkilökohtaisen lääketieteen kehittämisessä. FIMM rekrytoi uusia kansainvälisiä tutkimusryhmän johtajia Suomeen EMBL:n mallin mukaisesti ja osallistuu kansainväliseen tutkijankoulutukseen.
FIMM:n kolme tutkimuslinjaa ovat ihmisen genomin tutkimus, lääketieteellinen systeemibiologia sekä diagnostinen ja terapeuttinen kehitystyö. FIMM:n teknologiakeskus kehittää molekyylilääketieteen menetelmiä kansallisella tasolla mm. DNA-sekvenoinnin, geenien toiminnan tutkimuksen, lääketieteellisen bioinformatiikan, biopankki- ja biomarkkeriteknologian sekä tehoseulontateknologian alalla. FIMM tekee yhteistyötä Biocenter Finland -organisaation kanssa infrastruktuurin kehittämisessä. FIMM ylläpitää kansallisesti keskeiseksi luokiteltuja infrastruktuureja mm. biopankkitoiminnan ja genomiteknologian alueella ja osallistuu kolmeen Euroopan infrastruktuurin kehityshankkeeseen.
FIMM:n taustaorganisaatioiden lisäksi yhteistyötahoja ja toiminnan tukijoita ovat opetusministeriö, Helsingin kaupunki, Orion Oyj, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Orion-Farmos Tutkimussäätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö.
Folkhälsanin tutkimuskeskus vastaa Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf:n ja Folkhälsanin tutkimussäätiön alaisesta tutkimustoiminnasta. Keskuksen biolääketieteellinen tutkimus on keskittynyt Biomedicum Helsinkiin, jossa toimii Folkhälsanin perinnöllisyystieteen laitos sekä ennaltaehkäisevän lääketieteen, ravinnon ja syövän instituutti. Folkhälsanin perinnöllisyystieteen laitoksen molekyyligeneettisellä osastolla tutkitaan useiden perinnöllisten sairauksien molekyylitaustaa ja syntymekanismeja.
Minervasäätiön ylläpitämässä tutkimuslaboratoriossa työskentelee yhteensä noin 35 tutkijaa, tutkijankoulutettavaa ja avustavaa henkilöä. Tutkimustyön pyrkimyksenä on selvittää lääketieteellisesti merkittävien sairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja hermoston tautien syntymekanismeja ja hoitomahdollisuuksia kliinisiä ja prekliinisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen.
SOTLK:n Aeromedical Centre (AMC), on kansallinen ilmailulääketieteen keskus. Päätoimintoina ovat sotilaslentäjien valinnat ja määräaikaistarkastukset sekä muun lentävän henkilökunnan ilmailulääketieteelliset tarkastukset. Tehtäviin kuuluu myös muun erikoishenkilöstön (maa-, meri- ja ilmavoimat) valinnat, erikoislääkäritasoiset palveluskelpoisuuden arvioinnit ja niihin liittyvät tutkimukset, sotilasilmailulääketieteen asiantuntijapalvelut, ilmailulääketieteen tutkimus- ja kehittämistoiminta ja alan koulutus.
AMC on ilmailuhallinnon siviiliorganisaatiossa korkein ilmailulääketieteellinen asiantuntijalaitos. AMC:n toimintaa ohjaa ilmavoimien ylilääkäri. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Ilmavoimien esikunta ja siviiliasioissa Ilmailuhallinto.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tekee tieteellistä tutkimustyötä ja tuotekehitystä toimialueellaan. Tutkimus- ja tuotekehitysosasto sijaitsee Biomedicum Helsingin tiloissa.
Veripalvelun tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskittyy Veripalvelun tutkimusstrategian mukaisiin fokusalueihin. Ne ovat verihuoltoketju – verenluovuttajasta verivalmisteiden kautta verenkäyttöön – sekä soluterapian ja kudossopivuuden tutkimus. Tutkimus- ja tuotekehitysosastolla työskentelee yli 30 henkilöä dosenteista graduntekijöihin. Verisolujen tuottamien solun ulkoisten vesikkelien ja soluterapian tutkijat ovat vahvasti fokusoituneet solu- ja molekyylibiologian tekniikoihin. Verenluovutuksen ja kudossopivuuden tutkimus keskittyy lähes pelkästään moderneihin data-analyyseihin ja mallintamisiin.
Veripalvelun tutkijat osallistuvat noin 20 – 30 tieteelliseen julkaisuun vuosittain. Noin puolet Veripalvelun tutkimusrahoituksesta hankitaan Veripalvelun ulkopuolelta.
Veripalvelun tutkimusrahasto myöntää vuosittain tutkimusapurahoja erityisesti Veripalvelun ulkopuolella tehtävään Veripalvelun tutkimusstrategiaa tukevaan tieteelliseen tutkimukseen.
Wihurin tutkimuslaitos sijaitsee Meilahden kampusalueella sijaitsevan lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingin tiloissa.
Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee noin 30 hengen ryhmä: lääkäreitä, eläinlääkäri, molekyylibiologeja ja biokemistejä sekä bioanalyytikkoja heidän apunaan. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Sen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita.
Tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.