link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Mei­lah­des­sa syn­ty­nei­tä lää­ke­tie­teen in­no­vaa­tioi­ta esil­lä Slush-ta­pah­tu­mas­sa

Meilahden kampuksella kehitetyt DropPen, NADmed ja KardioKompassi esittäytyvät Slushissa.

Meilahden kampuksen tutkijoiden työn tuloksena syntyy uuden tiedon ohella myös paljon erilaisia käytännön sovelluksia ja innovaatioita; osa näistä siirtyy kaikessa hiljaisuudessa hyödyttämään diagnostiikkaa ja potilashoitoa, kun taas osa päätyy patentoinnin ja kaupallistamisen tielle Helsingin yliopiston innovaatiopalveluiden (HIS) tuella.

Tänä vuonna rahoittajia ja yhteistyökumppaneita etsii Slush Helsinki -tapahtumassa kolme Meilahden kampukselta lähtöisin olevaa keksintöä: DropPen, NADmed ja KardioKompassi.

Droplet­ti­tek­niik­kaa myös ke­hi­tys­mai­hin ja kent­tä­oloi­hin

Dosentti Päivi Saavalaisen tutkimusryhmän kehittämä DropPen tarjoaa uusia mahdollisuuksia diagnostiikassa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa käytettävän droplettitekniikan hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tekniikan käyttäminen edellyttää isoja ja kalliita koneita, mutta Saavalaisen ryhmän kehittämä kertakäyttöinen droplettisiru soveltuu pikadiagnostiikkaan ja laajentaa myös yksisoluanalytiikan käyttömahdollisuuksia.

– Edullinen, kannettava laitteisto sopii käytettäväksi myös kehitysmaissa ja kenttäolosuhteissa sekä tartuntavaarallisten näytteiden erikoislaboratorioissa, joihin nykyisiä kalliita ja kookkaita laitteita ei ole helppo saada, Saavalainen sanoo.

B3-vi­ta­mii­nil­la on yh­teys mo­niin va­ka­viin sai­rauk­siin

Professori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmässä kehitetty NADmed paljastaa, onko elimistössä riittävästi B3-vitamiinia. B3-vitamiinin aineenvaihduntatuotteet, niin sanotut NAD-metaboliitit, ovat avaintekijöitä energia-aineenvaihdunnan säätelyssä, ja B3-vitamiinin puutteella on yhteys moniin vakaviin sairauksiin.

B3-vitamiinitasojen määrittäminen osoittautui tärkeäksi joidenkin Wartiovaaran laboratoriossa meneillään olevien tutkimusten kannalta, mutta tätä varten ei ollut olemassa helppokäyttöistä menetelmää. Niinpä tutkija Liliya Euro päätti rakentaa sopivan työkalun tähän tarkoitukseen.

– Onnistuimme kehittämään helppokäyttöisen menetelmän, joka erottelee kaikki neljä NAD-metaboliittia ja mittaa niiden määrät. Vasta sitten oivalsimme, että meillä oli käsissämme uusi menetelmä, jolle voi löytyä sovelluksia monien eri sairauksien diagnostiikkaan.

Hen­ki­lö­koh­tais­ta tie­toa sy­dän­sai­rauk­sien ris­kis­tä

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin tutkijoiden kehittämä KardioKompassi oli mukana Slushissa jo viime vuonna, ja sen kehitystyö on jo varsin pitkällä. Kysymyksessä on verkkosovellus, joka yhdistää laajaa genomitietoa perinteiseen sydänterveyden kannalta oleelliseen terveystietoon ja tulkitsee käyttäjälle hänen henkilökohtaisen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Käyttäjä voi myös itse testata elintapamuutosten vaikutusta riskiennusteeseen.

– Tavoitteenamme on alusta lähtien ollut kehittää helppokäyttöinen työkalu, jolla ihminen voi itse mahdollisimman tarkasti saada tietoa sairastumisriskistään ja nähdä, miten elintapamuutosten tekeminen vaikuttaa riskiin, toteaa dosentti Elisabeth Widén, yksi sovelluksen kehittäjistä.

Helsingin yliopiston Slush 2019 -osallistujat 

Teksti: Päivi Lehtinen 

13.11.2019/kv 

Mei­lah­des­sa syn­ty­nei­tä lää­ke­tie­teen in­no­vaa­tioi­ta esil­lä Slush-ta­pah­tu­mas­sa

Meilahden kampuksella kehitetyt DropPen, NADmed ja KardioKompassi esittäytyvät Slushissa.

Meilahden kampuksen tutkijoiden työn tuloksena syntyy uuden tiedon ohella myös paljon erilaisia käytännön sovelluksia ja innovaatioita; osa näistä siirtyy kaikessa hiljaisuudessa hyödyttämään diagnostiikkaa ja potilashoitoa, kun taas osa päätyy patentoinnin ja kaupallistamisen tielle Helsingin yliopiston innovaatiopalveluiden (HIS) tuella.

Tänä vuonna rahoittajia ja yhteistyökumppaneita etsii Slush Helsinki -tapahtumassa kolme Meilahden kampukselta lähtöisin olevaa keksintöä: DropPen, NADmed ja KardioKompassi.

Droplet­ti­tek­niik­kaa myös ke­hi­tys­mai­hin ja kent­tä­oloi­hin

Dosentti Päivi Saavalaisen tutkimusryhmän kehittämä DropPen tarjoaa uusia mahdollisuuksia diagnostiikassa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa käytettävän droplettitekniikan hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tekniikan käyttäminen edellyttää isoja ja kalliita koneita, mutta Saavalaisen ryhmän kehittämä kertakäyttöinen droplettisiru soveltuu pikadiagnostiikkaan ja laajentaa myös yksisoluanalytiikan käyttömahdollisuuksia.

– Edullinen, kannettava laitteisto sopii käytettäväksi myös kehitysmaissa ja kenttäolosuhteissa sekä tartuntavaarallisten näytteiden erikoislaboratorioissa, joihin nykyisiä kalliita ja kookkaita laitteita ei ole helppo saada, Saavalainen sanoo.

B3-vi­ta­mii­nil­la on yh­teys mo­niin va­ka­viin sai­rauk­siin

Professori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmässä kehitetty NADmed paljastaa, onko elimistössä riittävästi B3-vitamiinia. B3-vitamiinin aineenvaihduntatuotteet, niin sanotut NAD-metaboliitit, ovat avaintekijöitä energia-aineenvaihdunnan säätelyssä, ja B3-vitamiinin puutteella on yhteys moniin vakaviin sairauksiin.

B3-vitamiinitasojen määrittäminen osoittautui tärkeäksi joidenkin Wartiovaaran laboratoriossa meneillään olevien tutkimusten kannalta, mutta tätä varten ei ollut olemassa helppokäyttöistä menetelmää. Niinpä tutkija Liliya Euro päätti rakentaa sopivan työkalun tähän tarkoitukseen.

– Onnistuimme kehittämään helppokäyttöisen menetelmän, joka erottelee kaikki neljä NAD-metaboliittia ja mittaa niiden määrät. Vasta sitten oivalsimme, että meillä oli käsissämme uusi menetelmä, jolle voi löytyä sovelluksia monien eri sairauksien diagnostiikkaan.

Hen­ki­lö­koh­tais­ta tie­toa sy­dän­sai­rauk­sien ris­kis­tä

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin tutkijoiden kehittämä KardioKompassi oli mukana Slushissa jo viime vuonna, ja sen kehitystyö on jo varsin pitkällä. Kysymyksessä on verkkosovellus, joka yhdistää laajaa genomitietoa perinteiseen sydänterveyden kannalta oleelliseen terveystietoon ja tulkitsee käyttäjälle hänen henkilökohtaisen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Käyttäjä voi myös itse testata elintapamuutosten vaikutusta riskiennusteeseen.

– Tavoitteenamme on alusta lähtien ollut kehittää helppokäyttöinen työkalu, jolla ihminen voi itse mahdollisimman tarkasti saada tietoa sairastumisriskistään ja nähdä, miten elintapamuutosten tekeminen vaikuttaa riskiin, toteaa dosentti Elisabeth Widén, yksi sovelluksen kehittäjistä.

Helsingin yliopiston Slush 2019 -osallistujat 

Teksti: Päivi Lehtinen 

13.11.2019/kv