link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Maa­lais­ta­lon mik­ro­bis­to voi suo­ja­ta las­ta ast­mal­ta myös kau­pun­ki­ko­dis­sa

Lapsen riski sairastua astmaan on sitä pienempi, mitä enemmän varhaislapsuuden kodin sisätilojen bakteeristo muistuttaa maalaistalon bakteeristoa. Tämä selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa analysoitiin 400 suomalaisen ja 1000 saksalaisen kodin mikrobisto.

Jo aiemmin on saatu selville, että varttuminen maatilalla, missä on eläimiä, voi jopa puolittaa riskin sairastua astmaan ja allergioihin. Suojavaikutuksen uskotaan johtuvan maalaistalojen mikrobilajiston runsaudesta eli suuresta diversiteetistä.

- Nyt havaitsimme, että maalaistalomainen kodin mikrobisto suojasi astmalta myös kaupunkikodeissa. Lisäksi havaitsimme, että vaikutus ei perustunut mikrobilajien suureen määrään, vaan keskeistä olivat erot tiettyjen bakteerien määrissä, kertoo THL:n erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen.

Ul­ko­ken­gil­lä kä­ve­ly si­sä­ti­lois­sa, si­sa­rus­ten lu­ku­mää­rä sekä ta­lon ikä vai­kut­ta­vat

Tutkimuksessa havaittiin, että astmalta suojaava kotien mikrobisto sisälsi runsaasti ulkoympäristölle, kuten maaperälle, tyypillisiä bakteereja. Toisaalta ihmisen hengitysteissä normaalisti esiintyvien, mutta myös hengitystieinfektioihin liittyvien, mikrobien suhteellinen osuus oli pieni.

- Astmalta suojaavan kodin mikrobiston ominaispiirteenä näyttäisi olevan suuri ympäristöstä tulevien hyödyllisten tai harmittomien mikrobien osuus suhteessa terveydelle mahdollisesti haitallisiin mikrobeihin, kommentoi Kirjavainen.

Kaupunkikodeissa maalaistalomaista mikrobistoa lisäsivät muun muassa kävely ulkokengillä sisätiloissa, sisarusten lukumäärä sekä talon ikä, jotka voivat liittyä ulkoympäristön mikrobien kulkeutumiseen sisätiloihin.

Ast­ma on las­ten ylei­sin kroo­ni­nen sai­raus Suo­mes­sa – voi­daan­ko sai­ras­tu­mi­sia tu­le­vai­suu­des­sa vält­tää?

- On mielenkiintoista, miten selkeitä astmalta suojaavia vaikutuksia sisäympäristön mikrobistolla voi olla. Sen sijaan mikrobistoa, joka selittäisi kosteusvaurioiden haitallisen vaikutuksen astmaan, on ollut huomattavasti vaikeampi tunnistaa, kertoo professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta.

Astma on Suomessa lasten yleisin krooninen sairaus, joka on lisääntynyt kaupungistumisen takia. Nyt julkaistu tutkimus tukee näkemystä siitä, että lasten varhainen altistuminen tietyntyyppisille mikrobeille voi kehittää kehon mekanismeja, jotka suojaavat astmalta.  

- Tulokset viittaavat siihen, että astmaa voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä muokkaamalla lapsen varhaista mikrobialtistusta, kertoo Pekkanen.

THL:n tutkijoiden artikkeli Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development julkaistiin kesäkuussa arvostetussa Nature Medicine -tiedejulkaisussa.

Li­sä­tie­dot

Pirkka Kirjavainen
erikoistutkija, THL,  029 524 6849, pirkka.kirjavainen@thl.fi

Juha Pekkanen
professori, THL ja Helsingin yliopisto, 040 508 1077, juha.pekkanen@helsinki.fi
Twitter @JuhaPekkanen

Teksti: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto 

18.6.2019/kv 

Maa­lais­ta­lon mik­ro­bis­to voi suo­ja­ta las­ta ast­mal­ta myös kau­pun­ki­ko­dis­sa

Lapsen riski sairastua astmaan on sitä pienempi, mitä enemmän varhaislapsuuden kodin sisätilojen bakteeristo muistuttaa maalaistalon bakteeristoa. Tämä selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa analysoitiin 400 suomalaisen ja 1000 saksalaisen kodin mikrobisto.

Jo aiemmin on saatu selville, että varttuminen maatilalla, missä on eläimiä, voi jopa puolittaa riskin sairastua astmaan ja allergioihin. Suojavaikutuksen uskotaan johtuvan maalaistalojen mikrobilajiston runsaudesta eli suuresta diversiteetistä.

- Nyt havaitsimme, että maalaistalomainen kodin mikrobisto suojasi astmalta myös kaupunkikodeissa. Lisäksi havaitsimme, että vaikutus ei perustunut mikrobilajien suureen määrään, vaan keskeistä olivat erot tiettyjen bakteerien määrissä, kertoo THL:n erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen.

Ul­ko­ken­gil­lä kä­ve­ly si­sä­ti­lois­sa, si­sa­rus­ten lu­ku­mää­rä sekä ta­lon ikä vai­kut­ta­vat

Tutkimuksessa havaittiin, että astmalta suojaava kotien mikrobisto sisälsi runsaasti ulkoympäristölle, kuten maaperälle, tyypillisiä bakteereja. Toisaalta ihmisen hengitysteissä normaalisti esiintyvien, mutta myös hengitystieinfektioihin liittyvien, mikrobien suhteellinen osuus oli pieni.

- Astmalta suojaavan kodin mikrobiston ominaispiirteenä näyttäisi olevan suuri ympäristöstä tulevien hyödyllisten tai harmittomien mikrobien osuus suhteessa terveydelle mahdollisesti haitallisiin mikrobeihin, kommentoi Kirjavainen.

Kaupunkikodeissa maalaistalomaista mikrobistoa lisäsivät muun muassa kävely ulkokengillä sisätiloissa, sisarusten lukumäärä sekä talon ikä, jotka voivat liittyä ulkoympäristön mikrobien kulkeutumiseen sisätiloihin.

Ast­ma on las­ten ylei­sin kroo­ni­nen sai­raus Suo­mes­sa – voi­daan­ko sai­ras­tu­mi­sia tu­le­vai­suu­des­sa vält­tää?

- On mielenkiintoista, miten selkeitä astmalta suojaavia vaikutuksia sisäympäristön mikrobistolla voi olla. Sen sijaan mikrobistoa, joka selittäisi kosteusvaurioiden haitallisen vaikutuksen astmaan, on ollut huomattavasti vaikeampi tunnistaa, kertoo professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta.

Astma on Suomessa lasten yleisin krooninen sairaus, joka on lisääntynyt kaupungistumisen takia. Nyt julkaistu tutkimus tukee näkemystä siitä, että lasten varhainen altistuminen tietyntyyppisille mikrobeille voi kehittää kehon mekanismeja, jotka suojaavat astmalta.  

- Tulokset viittaavat siihen, että astmaa voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä muokkaamalla lapsen varhaista mikrobialtistusta, kertoo Pekkanen.

THL:n tutkijoiden artikkeli Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development julkaistiin kesäkuussa arvostetussa Nature Medicine -tiedejulkaisussa.

Li­sä­tie­dot

Pirkka Kirjavainen
erikoistutkija, THL,  029 524 6849, pirkka.kirjavainen@thl.fi

Juha Pekkanen
professori, THL ja Helsingin yliopisto, 040 508 1077, juha.pekkanen@helsinki.fi
Twitter @JuhaPekkanen

Teksti: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto 

18.6.2019/kv