link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Ai­voin­fark­tin liu­o­tus­hoi­don mah­dol­li­suu­det pa­ra­ne­vat tar­ken­tu­neen diag­nos­tii­kan an­sios­ta


Nopea hoitoonpääsy on ensiarvoisen tärkeää aivoinfarktipotilaalle.
Kuva: 123RF

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että aivoinfarktin liuotushoito voi olla tehokasta yhdeksään tuntiin saakka oireiden alkamisesta. Aiemmin aika on rajattu 4,5 tuntiin.

Juuri julkaistu EXTEND-tutkimus todisti, että aivoinfarktin liuotushoito tehoaa uudenaikaisella kuvantamisella valikoiduilla potilailla ainakin yhdeksään tuntiin saakka oireiden alusta ja että myös unen aikana tulleita aivoinfarkteja voidaan liuottaa.

HUS Neurokeskus oli ainoa eurooppalainen keskus tässä Melbournesta johdetussa tutkimuksessa ja näin mukana kehittämässä hoitoa, joka voi lisätä liuotushoidon saajien määrää jopa puolella.

Tutkimus on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.

Aivoinfarktin liuotushoitoa on tehty Suomessa jo 20 vuotta. Hoitoa on annettu potilaille, joiden oireiden alusta on kulunut alle 4,5 tuntia. Liuotushoidon teho heikkenee ajan kuluessa aivosolujen kuollessa hapenpuutteeseen, ja hoitoon liittyy myös merkittävä verenvuodon riski.

Keskimääräisellä potilaalla hyödyt ja riskit ovat tasoissa viiden tunnin kohdalla, eikä liuotushoidosta ole aiempien tutkimusten perusteella ollut enää apua sen jälkeen. EXTEND-tutkimus perustui keskiarvon sijasta potilaan yksilölliseen hoitoon.

 – Jokaisen potilaan aivojen verisuonitus on erilainen. Osalla potilaista aivosolut saavat hieman verta tukoksesta huolimatta ja pysyvät elossa tuntikaupalla. Toisilla varasuonitusta ei ole, ja tukos johtaa jo minuuteissa aivokudoksen kuolioon. Vain elossa olevaa aivokudosta on järkeä hoitaa, selittää tutkimusryhmän suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Meretojan mukaan EXTEND-tutkimuksen tärkein oivallus oli erotella nämä potilaat toisistaan uudenaikaisella automatisoidulla aivojen verenkierron kuvantamisella.

Erityinen ilonaihe EXTEND-tutkimuksessa on se, että myös unen aikana tulleita infarkteja voidaan jatkossa hoitaa. Noin neljännes kaikista aivoinfarkteista tapahtuu nukkuessa.

Hel­sin­gin hoi­to­mal­li maa­il­man pa­ras

EXTEND-tutkimuksessa oli mukana 225 aivoinfarktipotilasta, joilla oli pelastettavaa mutta hapenpuutteesta kärsivää aivokudosta. Liuotushoitoa saaneet potilaat toipuivat 40 prosenttia todennäköisemmin entiseen kuntoonsa. Potilaita hoidettiin 25 tutkimuskeskuksessa, Suomen lisäksi Australiassa, Uudesta-Seelannissa ja Taiwanissa.

 – Emeritusprofessori Markku Kasteen 1990-luvulta kehittämä Helsingin liuotushoitomalli on tunnustettu maailman parhaaksi. On hienoa, että myös seuraava sukupolvi jatkaa alan kehittämistä tuomalla tehokkaita hoitoja nyt suuremmalle joukolle aivoinfarktipotilaita, Kasteen oppilas, neurologi Meretoja sanoo.

Aivoinfarktin oireita ovat tyypillisesti suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys sekä puhe- tai näköhäiriö. Jos tällainen oire ilmaantuu äkisti, on soitettava heti hätänumeroon 112, koska nopeasti aloitettu hoito parantaa oireet parhaiten. Parhaatkin hoidot auttavat kuitenkin vain osaa potilaista ja hoidoista huolimatta suurimmalle osalle aivoinfarktin saaneista jää pysyviä oireita tai haittoja.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu elinaikanaan lähes joka kolmas suomalainen. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Viite: N Engl J Med 2019; 380:1795-1803. DOI: 10.1056/NEJMoa1813046

Lisätiedot:
Atte Me­re­to­ja
Toimialajohtaja, apulaisprofessori
atte.meretoja@hus.fi

Teksti: Päivi Lehtinen / HUS Viestintä

9.5.2019/kv

Ai­voin­fark­tin liu­o­tus­hoi­don mah­dol­li­suu­det pa­ra­ne­vat tar­ken­tu­neen diag­nos­tii­kan an­sios­ta


Nopea hoitoonpääsy on ensiarvoisen tärkeää aivoinfarktipotilaalle.
Kuva: 123RF

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että aivoinfarktin liuotushoito voi olla tehokasta yhdeksään tuntiin saakka oireiden alkamisesta. Aiemmin aika on rajattu 4,5 tuntiin.

Juuri julkaistu EXTEND-tutkimus todisti, että aivoinfarktin liuotushoito tehoaa uudenaikaisella kuvantamisella valikoiduilla potilailla ainakin yhdeksään tuntiin saakka oireiden alusta ja että myös unen aikana tulleita aivoinfarkteja voidaan liuottaa.

HUS Neurokeskus oli ainoa eurooppalainen keskus tässä Melbournesta johdetussa tutkimuksessa ja näin mukana kehittämässä hoitoa, joka voi lisätä liuotushoidon saajien määrää jopa puolella.

Tutkimus on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.

Aivoinfarktin liuotushoitoa on tehty Suomessa jo 20 vuotta. Hoitoa on annettu potilaille, joiden oireiden alusta on kulunut alle 4,5 tuntia. Liuotushoidon teho heikkenee ajan kuluessa aivosolujen kuollessa hapenpuutteeseen, ja hoitoon liittyy myös merkittävä verenvuodon riski.

Keskimääräisellä potilaalla hyödyt ja riskit ovat tasoissa viiden tunnin kohdalla, eikä liuotushoidosta ole aiempien tutkimusten perusteella ollut enää apua sen jälkeen. EXTEND-tutkimus perustui keskiarvon sijasta potilaan yksilölliseen hoitoon.

 – Jokaisen potilaan aivojen verisuonitus on erilainen. Osalla potilaista aivosolut saavat hieman verta tukoksesta huolimatta ja pysyvät elossa tuntikaupalla. Toisilla varasuonitusta ei ole, ja tukos johtaa jo minuuteissa aivokudoksen kuolioon. Vain elossa olevaa aivokudosta on järkeä hoitaa, selittää tutkimusryhmän suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Meretojan mukaan EXTEND-tutkimuksen tärkein oivallus oli erotella nämä potilaat toisistaan uudenaikaisella automatisoidulla aivojen verenkierron kuvantamisella.

Erityinen ilonaihe EXTEND-tutkimuksessa on se, että myös unen aikana tulleita infarkteja voidaan jatkossa hoitaa. Noin neljännes kaikista aivoinfarkteista tapahtuu nukkuessa.

Hel­sin­gin hoi­to­mal­li maa­il­man pa­ras

EXTEND-tutkimuksessa oli mukana 225 aivoinfarktipotilasta, joilla oli pelastettavaa mutta hapenpuutteesta kärsivää aivokudosta. Liuotushoitoa saaneet potilaat toipuivat 40 prosenttia todennäköisemmin entiseen kuntoonsa. Potilaita hoidettiin 25 tutkimuskeskuksessa, Suomen lisäksi Australiassa, Uudesta-Seelannissa ja Taiwanissa.

 – Emeritusprofessori Markku Kasteen 1990-luvulta kehittämä Helsingin liuotushoitomalli on tunnustettu maailman parhaaksi. On hienoa, että myös seuraava sukupolvi jatkaa alan kehittämistä tuomalla tehokkaita hoitoja nyt suuremmalle joukolle aivoinfarktipotilaita, Kasteen oppilas, neurologi Meretoja sanoo.

Aivoinfarktin oireita ovat tyypillisesti suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys sekä puhe- tai näköhäiriö. Jos tällainen oire ilmaantuu äkisti, on soitettava heti hätänumeroon 112, koska nopeasti aloitettu hoito parantaa oireet parhaiten. Parhaatkin hoidot auttavat kuitenkin vain osaa potilaista ja hoidoista huolimatta suurimmalle osalle aivoinfarktin saaneista jää pysyviä oireita tai haittoja.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu elinaikanaan lähes joka kolmas suomalainen. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Viite: N Engl J Med 2019; 380:1795-1803. DOI: 10.1056/NEJMoa1813046

Lisätiedot:
Atte Me­re­to­ja
Toimialajohtaja, apulaisprofessori
atte.meretoja@hus.fi

Teksti: Päivi Lehtinen / HUS Viestintä

9.5.2019/kv