link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Mer­kit­tä­vä epi­lep­sia­gee­ni­löy­tö koi­ris­ta – ar­vo­kas eläin­mal­li myös ih­mis­ten epi­lep­sia­tut­ki­muk­sel­le


Geenitestin avulla eläinlääkärit pystyvät diagnosoimaan nyt tunnistetun myokloonisen epilepsian rhodesiankoirilla.
Kuva: Nina Lindqvist

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tehnyt uuden koirien epilepsiaan liittyvän geenilöydön kansainvälisessä yhteistyöprojektissa. Lihasnykäyksellistä eli myokloonista epilepsiaa aiheuttava geenivirhe löydettiin rhodesiankoirilta.

Rhodesiankoirien epilepsia muistuttaa monin tavoin ihmisen nuoruusiän myoklonista epilepsiaa ja tarjoaa arvokkaan eläinmallin ihmisten epilepsiatutkimukselle. Geenilöydön pohjalta kehitettiin geenitesti sairauden diagnostiikkaa ja jalostuskäyttöä varten.

Kansainvälisenä yhteistyönä saksalaisen ja kanadalaisen tutkimusryhmän kanssa toteutetussa laajassa kliinisgeneettisessä tutkimuksessa kuvataan uudenlainen lihasnykäyksellinen eli myoklooninen epilepsia ja siihen liittyvä geenivirhe. Tähän mennessä vain rhodesiankoirilta havaitun epilepsian oireet alkavat keskimäärin kuuden kuukauden iässä ja sairaudelle tyypilliset nykivät tai säpsähtelevät kohtaukset ilmenevät yleensä koiran asettuessa lepoon. Kohtauksen voi laukaista myös kirkas valo osalla koirista.

Uusi gee­ni eh­dok­kaa­na myös ih­mis­ten epi­lep­sian ai­heut­ta­jak­si

- Rhodesiankoirien epilepsia muistuttaa oireiltaan ihmisen nuoruusiän myokloonista epilepsiaa, joka kuuluu yleisimpien epilepsiamuotojen joukkoon. Tähän epilepsiaan liittyviä geenejä tunnetaan vasta muutamia. Koirista tehty löytö voikin osaltaan auttaa tautimekanismien tarkempaa selvittämistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseksi. Olemme käynnistäneet tutkimuksia tunnistetun DIRAS1-geenin ja ihmisepilepsioiden yhteyden kartoittamiseksi, kertoo professori Hannes Lohi.

- Löytämämme uusi epilepsiageeni, DIRAS1, on ennestään tuntematon nisäkkäissä, eikä sitä ole aiemmin liitetty neurologisiin sairauksiin. Selkärangattomilla geeni on yhdistetty hermovälittäjäaine asetyylikoliinin toimintaan, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi tiedoksi myokloonisten epilepsioiden syntymekanismia tutkittaessa, FM Riika Sarviaho kertoo.

- Tutkimuksemme tarjoaa tärkeän uuden geenin sairauden taustan selvittämiseksi ja uusien hoitomuotojen kehittämiseksi, summaa professori Lohi, tutkimuksen vastaava kirjoittaja.

Sairaat koirat toimivat siis jatkossakin tärkeinä mallieläiminä, kun tutkimuksissa etsitään tehokkaampia hoitovaihtoehtoja myokloonisille epilepsioille.

Gee­ni­tes­til­lä täs­mä­tie­toa ja­los­tuk­seen

Tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta sekä eläinlääketieteeseen että koirien jalostukseen.

- Tutkimme sairauteen liitettyä geenivirhettä yli 600 rhodesiankoirassa sekä noin tuhannessa epilepsiaa sairastavassa koirassa 12 eri rodussa. Toistaiseksi näyttää siltä, että se liittyy vain rhodesiankoirien epilepsiaan, toteaa Sarviaho.

- Geenitestin avulla eläinlääkärit pystyvät diagnosoimaan nyt tunnistetun myokloonisen epilepsian. Kasvattajilla taas on mahdollisuus tunnistaa sairauden kantajat ja näin välttää uusien sairaiden pentujen syntyminen. Noin 15% kaikista rhodesiankoirista kantaa mutaatiota, ja sairaita koiria onkin tavattu sekä Euroopassa että muualla maailmassa, Sarviaho huomauttaa.

Koi­ria ei tar­vi enää nu­kut­taa epi­lep­sia­tut­ki­mus­ta var­ten

Sairauden kliinisissä tutkimuksissa tutkijat käyttivät hyväkseen uudenlaista langatonta tapaa mitata aivosähkökäyriä (EEG) hereillä olevista koirista. Menetelmän avulla voidaan kerätä tietoa aivokuoren sähköisestä toiminnasta kohtauksen aikana sekä ennen ja jälkeen kohtauksen.

- Menetelmässä elektrodeihin liitetyt johdot kiinnitetään koiran selässä kulkevaan pienehköön lähettimeen, josta mittaustulokset siirtyvät suoraan tietokoneelle. Näin koira voi koko toimenpiteen ajan liikkua vapaasti. Mittaus ei myöskään vaadi rauhoitusta, kertoo koirille menetelmän kehittänyt professori Fiona James Guelphin yliopistosta Kanadasta.

- Video-EEG-menetelmän käyttö on jo pitkään ollut arkipäivää ihmisten epilepsiaklinikoilla, mutta eläinklinikoilla siitä on kiinnostuttu vasta nyt. Menetelmän ansiosta pystyimmekin tunnistamaan epilepsiaa sairastavat koirat EEG-kuvan perusteella jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Vertasimme video-EEG:n tuloksia myös epilepsiaa sairastavien ihmispotilaiden tuloksiin ja havaitsimme huomattavia samankaltaisuuksia lajien välillä, jatkaa rhodesiankoirien kliinisen tutkimuksen käynnistänyt professori Andrea Fischer LMU Münchenin yliopistosta.

Tämän menetelmän ansiosta tutkijat pystyvät testaamaan myös epilepsian valoherkkyyttä. Tarkkojen kliinisten tutkimusten ansiosta tutkijat pystyivät valitsemaan sopivat potilas- ja verrokkikoirat geenitutkimukseen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -lehdessä 20. helmikuuta 2017.

Link­ke­jä

Geenitestin voi teettää osana MyDogDNA-geenipaneelia (http://www.mydogdna.com/)

Yh­teys­tie­dot

Hannes Lohi; hannes.lohi@helsinki.fi, tel. +358294125085
Riika Sarviaho, riika.sarviaho@helsinki.fi

Al­ku­pe­räi­nen ar­tik­ke­li

Franziska Wielaender, Riika Sarviaho, Fiona James, Marjo Hytönen, Miguel A. Cortez, Gerhard Kluger, Lotta L. E. Koskinen, Meharji Arumilli, Marion Kornberg, Andrea Bathen-Noethen, Andrea Tipold, Kai Rentmeister, Sofie F. M. Bhatti, Velia Hülsmeyer, Irene C. Boettcher, Carina Tästensen, Thomas Flegel, Elisabeth Dietschi, Tosso Leeb, Kaspar Matiasek, Andrea Fischer, Hannes Lohi (2017) Generalized myoclonic epilepsy with photosensitivity in juvenile dogs caused by a defective DIRAS Family GTPase 1. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. DOI: www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1614478114.

Teksti: Eeva Karmitsa ja Hannes Lohi

22.2.2017/kv

Mer­kit­tä­vä epi­lep­sia­gee­ni­löy­tö koi­ris­ta – ar­vo­kas eläin­mal­li myös ih­mis­ten epi­lep­sia­tut­ki­muk­sel­le


Geenitestin avulla eläinlääkärit pystyvät diagnosoimaan nyt tunnistetun myokloonisen epilepsian rhodesiankoirilla.
Kuva: Nina Lindqvist

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tehnyt uuden koirien epilepsiaan liittyvän geenilöydön kansainvälisessä yhteistyöprojektissa. Lihasnykäyksellistä eli myokloonista epilepsiaa aiheuttava geenivirhe löydettiin rhodesiankoirilta.

Rhodesiankoirien epilepsia muistuttaa monin tavoin ihmisen nuoruusiän myoklonista epilepsiaa ja tarjoaa arvokkaan eläinmallin ihmisten epilepsiatutkimukselle. Geenilöydön pohjalta kehitettiin geenitesti sairauden diagnostiikkaa ja jalostuskäyttöä varten.

Kansainvälisenä yhteistyönä saksalaisen ja kanadalaisen tutkimusryhmän kanssa toteutetussa laajassa kliinisgeneettisessä tutkimuksessa kuvataan uudenlainen lihasnykäyksellinen eli myoklooninen epilepsia ja siihen liittyvä geenivirhe. Tähän mennessä vain rhodesiankoirilta havaitun epilepsian oireet alkavat keskimäärin kuuden kuukauden iässä ja sairaudelle tyypilliset nykivät tai säpsähtelevät kohtaukset ilmenevät yleensä koiran asettuessa lepoon. Kohtauksen voi laukaista myös kirkas valo osalla koirista.

Uusi gee­ni eh­dok­kaa­na myös ih­mis­ten epi­lep­sian ai­heut­ta­jak­si

- Rhodesiankoirien epilepsia muistuttaa oireiltaan ihmisen nuoruusiän myokloonista epilepsiaa, joka kuuluu yleisimpien epilepsiamuotojen joukkoon. Tähän epilepsiaan liittyviä geenejä tunnetaan vasta muutamia. Koirista tehty löytö voikin osaltaan auttaa tautimekanismien tarkempaa selvittämistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseksi. Olemme käynnistäneet tutkimuksia tunnistetun DIRAS1-geenin ja ihmisepilepsioiden yhteyden kartoittamiseksi, kertoo professori Hannes Lohi.

- Löytämämme uusi epilepsiageeni, DIRAS1, on ennestään tuntematon nisäkkäissä, eikä sitä ole aiemmin liitetty neurologisiin sairauksiin. Selkärangattomilla geeni on yhdistetty hermovälittäjäaine asetyylikoliinin toimintaan, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi tiedoksi myokloonisten epilepsioiden syntymekanismia tutkittaessa, FM Riika Sarviaho kertoo.

- Tutkimuksemme tarjoaa tärkeän uuden geenin sairauden taustan selvittämiseksi ja uusien hoitomuotojen kehittämiseksi, summaa professori Lohi, tutkimuksen vastaava kirjoittaja.

Sairaat koirat toimivat siis jatkossakin tärkeinä mallieläiminä, kun tutkimuksissa etsitään tehokkaampia hoitovaihtoehtoja myokloonisille epilepsioille.

Gee­ni­tes­til­lä täs­mä­tie­toa ja­los­tuk­seen

Tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta sekä eläinlääketieteeseen että koirien jalostukseen.

- Tutkimme sairauteen liitettyä geenivirhettä yli 600 rhodesiankoirassa sekä noin tuhannessa epilepsiaa sairastavassa koirassa 12 eri rodussa. Toistaiseksi näyttää siltä, että se liittyy vain rhodesiankoirien epilepsiaan, toteaa Sarviaho.

- Geenitestin avulla eläinlääkärit pystyvät diagnosoimaan nyt tunnistetun myokloonisen epilepsian. Kasvattajilla taas on mahdollisuus tunnistaa sairauden kantajat ja näin välttää uusien sairaiden pentujen syntyminen. Noin 15% kaikista rhodesiankoirista kantaa mutaatiota, ja sairaita koiria onkin tavattu sekä Euroopassa että muualla maailmassa, Sarviaho huomauttaa.

Koi­ria ei tar­vi enää nu­kut­taa epi­lep­sia­tut­ki­mus­ta var­ten

Sairauden kliinisissä tutkimuksissa tutkijat käyttivät hyväkseen uudenlaista langatonta tapaa mitata aivosähkökäyriä (EEG) hereillä olevista koirista. Menetelmän avulla voidaan kerätä tietoa aivokuoren sähköisestä toiminnasta kohtauksen aikana sekä ennen ja jälkeen kohtauksen.

- Menetelmässä elektrodeihin liitetyt johdot kiinnitetään koiran selässä kulkevaan pienehköön lähettimeen, josta mittaustulokset siirtyvät suoraan tietokoneelle. Näin koira voi koko toimenpiteen ajan liikkua vapaasti. Mittaus ei myöskään vaadi rauhoitusta, kertoo koirille menetelmän kehittänyt professori Fiona James Guelphin yliopistosta Kanadasta.

- Video-EEG-menetelmän käyttö on jo pitkään ollut arkipäivää ihmisten epilepsiaklinikoilla, mutta eläinklinikoilla siitä on kiinnostuttu vasta nyt. Menetelmän ansiosta pystyimmekin tunnistamaan epilepsiaa sairastavat koirat EEG-kuvan perusteella jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Vertasimme video-EEG:n tuloksia myös epilepsiaa sairastavien ihmispotilaiden tuloksiin ja havaitsimme huomattavia samankaltaisuuksia lajien välillä, jatkaa rhodesiankoirien kliinisen tutkimuksen käynnistänyt professori Andrea Fischer LMU Münchenin yliopistosta.

Tämän menetelmän ansiosta tutkijat pystyvät testaamaan myös epilepsian valoherkkyyttä. Tarkkojen kliinisten tutkimusten ansiosta tutkijat pystyivät valitsemaan sopivat potilas- ja verrokkikoirat geenitutkimukseen.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -lehdessä 20. helmikuuta 2017.

Link­ke­jä

Geenitestin voi teettää osana MyDogDNA-geenipaneelia (http://www.mydogdna.com/)

Yh­teys­tie­dot

Hannes Lohi; hannes.lohi@helsinki.fi, tel. +358294125085
Riika Sarviaho, riika.sarviaho@helsinki.fi

Al­ku­pe­räi­nen ar­tik­ke­li

Franziska Wielaender, Riika Sarviaho, Fiona James, Marjo Hytönen, Miguel A. Cortez, Gerhard Kluger, Lotta L. E. Koskinen, Meharji Arumilli, Marion Kornberg, Andrea Bathen-Noethen, Andrea Tipold, Kai Rentmeister, Sofie F. M. Bhatti, Velia Hülsmeyer, Irene C. Boettcher, Carina Tästensen, Thomas Flegel, Elisabeth Dietschi, Tosso Leeb, Kaspar Matiasek, Andrea Fischer, Hannes Lohi (2017) Generalized myoclonic epilepsy with photosensitivity in juvenile dogs caused by a defective DIRAS Family GTPase 1. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. DOI: www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1614478114.

Teksti: Eeva Karmitsa ja Hannes Lohi

22.2.2017/kv